Hullu on se joka ei elä silloin kun on vielä elossa



Hei, sinä pieni takkutukkainen luonnonlapsi. Sinä jonka kynnenaluset on mullassa ja suupielet jäätelössä, joka kaivertelet puihin rakkausviestejä, kannat etanoita tieltä pusikkoon turvaan ja näytät takapuolta niille aikuisille jotka käskee sua olemaan ihmisiksi; joka syökset tulta silloin kun joku yrittää kieltää sua tekemästä sitä mikä saa silmät loistamaan onnesta ja valitset aina leffoista mielummin Ruman Ankanpoikasen tai Röllin kuin prinsessatarinan.

Sinä joka et kysele saako tulla syliin kun tunnet itsesi pieneksi vaan kiemurtelet hiljaa kainalon alle tietäen että olet aina sen arvoinen, ja joka halaat empimättä tuntemattomia ennen kuin esittelyt on tehty. Sinä joka leikit meren kanssa ja uskot ilman epäilyksen häivää että yhtenä päivänä vielä lennät yli laaksojen ja osaat muuttaa kivet timanteiksi.

Tämä on sulle.

Mä tiedän että maailma on yrittänyt tunkea sua muotteihin tosi kauan. Tiedän kuinka haavoilla sä olet kaikesta siitä tunkemisesta, ja kuinka aloit jo melkein uskomaan siihen että olet liian jotain: liian äänekäs, liian tunteikas, temperamenttinen, itserakas, villi, moniulotteinen. Tiedän että olet jäänyt vuosiksi palloilemaan johonkin välimaastoon: kuullen syvällä sydämessä kuiskauksen siitä kuka sä todella olet ja kuinka siistiä se mitä todella olet on, mutta uskaltamatta myöskään päästää enää kokonaan irti muoteista joita kohtaan kehittyi tukholmasyndrooma.

Tiedän että aloit lopulta uskomaan siihen tarinaan jossa pienet ja pippuriset pikkumyyt oli paheksuttuja, ja ne otettiin kiinni ja pestiin ja puettiin nätteihin mekkoihin ja niille opetettiin käytöstapoja ja niille sanottiin että jos haluat että susta tykätään niin sun pitää kasvaa aikuiseksi.

Rakas. Tässä tulee uusi otsikko:

Älä ikinä, ikinä kasva aikuiseksi.

Sillä kokemuksen syvällä rintaäänellä kerron sulle, että aikuiset on ulkoa harmaita ja sisältä kipeitä haamuja, jotka on unohtaneet mitä on olla elossa.

Siis kuuntele, sinä pippurinen pieni takkutukka.

Ole vapaa. Ole sinä, kaikki sen miljoona eri sävyä. Maalaa koko sen äärettömän universumin sävyillä joka sä, jota me kaikki todella ytimessä ollaan, maalaa niin antaumuksella ettet edes kuule tylsien aikuisten paheksuvia kuiskauksia ja analysointeja sun hulluudesta..

Ne tajuaa kyllä viimeistään omassa haudassaan että hullu on se joka ei anna itsensä elää silloin kun on vielä elossa.

Rakkauden kesän 2017 parhaat festarit: Natural High Healing Festival

*Yhteistyössä Natural High Healing Festival

Nyt on mehukas juttu jaettavaksi teidän kanssa!

Saan tänä kesänä iloisen kunnian tehdä yhteistyötä Natural High Healing Festivaalien kanssa, joista mulla on sellainen kutina että näistä tulee kesän taianomaisimmat festarit :) Seuraa paljastus: en ole eläissäni ollut yksilläkään festivaaleilla. Joo, mäkään en ymmärrä kuinka helsinkiläinen nuori nainen on voinut välttyä festareilta, mutta näin on päässyt käymään.

Mutta tänä kesänä korkkaan festarineitsyyden Natural High Healingissa Uusikaupungissa, ja olen ihan täpinöissä tästä! Neljä päivää musiikkia, tanssia, joogaa, hyvää ruokaa, yhteyttä, workshoppeja ja ties mitä muuta ihanaa.

Jos sulla ei ole vielä lippuja ja koet että nämä festivaalit puhuttelee, niin TÄÄLTÄ saa ostaa lippuja niin monelle päivälle kuin virtaa ja fiilistä riittää :)

Tuuthan säkin? Halataan lujaa kun tavataan <3

Kuvat täältä

Helsingin luontokeitaat vinkki #1: Alppiruusupuisto

Hyvää huomenta murut :)

Olette pyydelleet vinkkejä Helsingin luontokeitaista, ja tänään tahdon vinkata Alppiruusupuistosta sikälimikäli joku on sen olemassaolon tiedostamiselta välttynyt tähän päivään saakka – Alppiruusupuisto löytyy Haagasta osoitteesta Kanukalliontie ja on juuri nyt upeimmassa kukinnassa, sinne kannattaa suunnata mahdollisimman aikaisin tai mahdollisimman myöhään jotta saa vaellella suht omissa oloissaan.

Rakkautta maanantaihin xx

Helsingin Joogasalit – Toivepostaus

Hei ihanat,

tänään mulla on teille toivepostaus: koonti Helsingin joogasaleista!

Näin niinkuin alkusanoiksi yksi huomio:

Helsingissä on joku kuusi miljardia joogasalia, enkä tosiaan ole vielä kokeillut niitä kaikkia. Tässä postauksessa esiintyvät on ehkäpä ne yleisimmät ja tunnetuimmat.

Lopussa jaan teidän kanssa vinkkejä oman joogasalin valintaan, mutta pidemmittä puheitta katsotaan ensin paikat läpi – jokaisen paikan otsikkoa klikkaamalla pääset kyseisen paikan nettisivuille ja aikatauluihin :)

1. Pranama (Kolmas Linja 28)

Ensimmäisenä tahdon esitellä teille mun ultimaattisen lempparisalin. Täällä kaikki natsaa, toimii ja rullaa.

Ruusut:

+ Maksa mitä pystyt-hinnoittelu
+ Kotoisa ja lämmin pienen salin tunnelma
+ Täältä löytyy Helsingin parhaat opettajat isolla oolla. Pranaman enkelit todella osaa ottaa ryhmän hellän varmaan ohjaukseensa ja antaa sulle tunnin joka on sekä anatomisesti turvallinen että sielua, mieltä ja kehoa ravitseva kokemus. Opettajat tekee työtään sydämellä, ja se tuntuu: varaudu kyyneleisiin, räkänauruihin ja isoihin teacher crush – hetkiin.

Risut:

– Toivon että jonain päivänä Pranaman löytää ympäristöstä ja tilasta joka vastaa paikan sielukkuutta (kolmannen linjan katutasossa kun vallitsee noin niinkuin muuten vähän erilainen sielukkuus) ja sen yhteydestä voi löytää vaikkapa pienen kahvilan, jotta paikassa voisi fiilistellä jooganjälkeiseuforiassa herkkujen ja hyvien vibojen äärellä.

Tuntisuositukset: kaikki. Muhun iskee eritoten Elisan, Hannan ja Tiinan flow-tunnit, mutta jokainen jolla olen käynyt airjoogasta yinjoogaan on ollut hitti





2. Hima Happiness (Siltavuorenranta 16)

Himassa on sellaista kotoisaa maaseutumaista fiilistä: puulattiat, räsymatot, narisevat portaat ja kahvila josta leijuu heti ensimmäisenä nenään herkullinen vaihtuva tuoksu.

Ruusut:

+ Todella kaunis tila
+ Monipuoliset palvelut: joogatunnit, kahvila, koulutukset, kurssit, tapahtumat
+ Osa tunneista on tosi laadukkaita ja sydämellisiä

Risut:

– Uuden kahvilan tunnelma, joka ei ole yhtä kutsuva kuin edeltäjänsä: kahvila oli ennen tosi kaunis, valoisa ja lempeä pehmeine sohvineen ja nurkkineen, nyt se ei ole oikein mun mielestä enää linjassa talon muun viban kanssa
– Olen käynyt täällä neljä kertaa ja niistä kerroista kolme oli huteja, yksi hitti. Tämä on toki vain mun kokemus ja voi olla että mulla on ollut tosi huonoa tuuria, mutta on tullut sellainen fiilis että osaaviin, omaan ääneensä luottaviin opettajiin ei ole panostettu ihan samalla mitalla kuin paikan ulkoiseen habitukseen ja palvelutarjontaan.

Tuntisuositukset: Mallun, Kirsin ja Outin flow & yin-tunnit (en ole kokeillut täällä Kirsin enkä Outin tunteja, mutta tiedän heidät hyviksi opettajiksi heidän tunneillaan muualla käyneenä)

3. Roots Helsinki (Vaasankatu 14)

Helsingin upein kahvila + joogastudio! Täältä saa mehukkaimmat instagramkuvat ja herkullisimmat vihermehut.

Ruusut:

+ Inspiroiva tila
+ Tosi hyvin huomioidut asiakkaat, esim. vessasta löytyy söpö tamponipurnukka (kuinka pieni mutta ilahduttava ele!)
+ Jos kaikki tähdet osuu kohdilleen, täällä voi saada tosi kokonaisvaltaisesti hellivän kokemuksen: aamukahvi valoisassa tilassa rentojen surffivibamusiikkien kera, sitten herkullinen joogatunti ja kirsikaksi kakun päälle maistuva aamiainen kahvilassa joka suorastaan huutaa vapauttamaan luovuuden ja pitämään produktiivisen aamun tietokoneen äärellä

Risut:

– Itselläni on kokemusta vain Hannan flowtunneista jotka on 11/10, eli en osaa antaa tähän risuja

Tuntisuositukset: Hannan flow!


4. Shala Helsinki (Museokatu 17)

Uusi tyylikäs studio Helsingin sydämessä hyvällä sijainnilla.

Ruusut:

+ Kaunis sisustus, laadukkaat välineet ja opettajarepertuaari näyttää lupaavalta

Risut:

– Olen käynyt täällä vain kerran flowtunnilla, ja se tunti ei oikein maistunut eikä haissut miltään. Käyn kokeilemassa vielä uudelleen ja päivittelen sitten mikäli kokemus muuttuu

Tuntisuositukset: Ninan, Hannan ja Mallun flowtunnit (En ole kokeillut mitään näistä, mutta olen käynyt näiden opettajien tunneilla muualla ja aina tykännyt)

5. Urban Mandala (Telakkakatu 8)

Ihana mesta Punavuoressa vanhalla telakka-alueella.

Ruusut:

+ Mia Jokinivan jatkotason tunti on 11/10
+ Upea, avara rakennus
+ Takuuvarmasti laadukasta opetusta

Risut:

– Tämä nyt ei ehkä varsinaisesti ole risu mutta paikan viba on vähän sellainen suomenruotsalaisten hienojen aikuisten naisten oloinen, ja pieni huomio munlaisille idän kasvateille jotka vaeltaa ympäri kaupunkia muuten huoletta jätesäkissä: jätä jätesäkkisi suosiolla viimeistään kutosratikkaan ja sido likainen tukka sukia siistille nutturalle ennen paikalle tupsahtamista

6. Shakta (Työpajankatu 10 C)

Shakta on paratiisi sille, joka tahtoo kehittää syvempää tietoisuutta omasta kehosta ja tuntea millaista on kun pääsee tilaan jossa ei enää muista miten puhutaan ja ajatellaan. Hidasta, nautinnollista liikettä – tänne menen kun kaipaan rauhoittumista ja nollaamista.

Ruusut:

– Todella osaavat ja asialleen omistautuneet opettajat
– Parhaat Yin-tyyppiset tunnit joilla olen ollut
– Hinnat on tosi PA-ystävällisiä

Risut:

En tiedä puhunko palturia koska en ole vielä kokeillut kaikkia tunteja, mutta jos tahtoo saada hien virtaamaan ja veren sykkimään, sitä ei taida täältä saada. Päivitän tämän kun olen käynyt enemmän!

7. Yoga Nordic (Urho Kekkosen katu 1)

En sugarcoattaa tätä: Yoga Nordic ei kolahtanut yhtään. Nuiva henkilökunta vastaanotossa Kampin kauppakeskuksen ylimmässä kerroksessa joka on muutenkin jo vähän kyseenalainen tila joogapaikalle, tunti jolla vedettiin alusta loppuun sata lasissa HOT-salissa (pidän itseäni hyväkuntoisena, mutta keho oli kolme päivää aiiivan ylikierroksilla) ja jotenkin muutenkin sellainen suorittamisen, rahantekemisen ja puskemisen meininki.

8. Helsingin Astangajoogakoulu (Annankatu/Kallio/Itäkeskus)

Paras paikka jos astangajoogasta tykkää. Aloitin täältä aikoinaan joogailuni ja olen aina välillä palannut astangan pariin kun kaipaan perusasioiden äärelle palaamista ja rutiinia, mutta samat asanat päivästä toiseen ja tunti jossa ei ole musiikkia eikä tilaa leikille tai itseilmaisulle alkavat aika pian tökkimään allekirjoittaneelle.

9. Tulijooga (Kivenhakkaajankatu 2)

Hotjoogaa hakeville, lämmin suositus. Tosin täälläkin tehdään kovaa, ja suosittelen olemaan ekstratarkkana omien rajojen suhteen – mä kuvittelin olevani, ja silti kerran pyörryin kesken tunnin ja kerran nousi korkea kuume seuraavana yönä. Eli tooooosi tarkkana hotjoogaillessa!

10. Shanti (Runeberginkatu 43)

En ole vielä käynyt, mutta Merin ja Kyllin tunteja on suositeltu tosi kovasti – päivitän ne tähän jahka ehdin käydä

NOIN, siinä jonkinnäköinen koonti Helsingin saleista!

Loppusanat:

Helsingissä on tosi paljon saleja ja jokaisella niistä saleista monta eri opettajaa joiden tunnit on kaikki erilaisia. Voinette siis ymmärtää että tässä postauksessa ei tosiaan ole kaikkia joogasaleja, ja että mun kokemus perustuu vain niihin tunteihin ja opettajiin joita olen kullakin salilla kokeillut.

Luotan aina tuntia valitessa ennen kaikkea mun intuitioon ja siihen fiilikseen mikä mulla kyseisestä opettajasta/paikasta on ihan noin niinkuin energeettisesti, ja samaa voin lämpimästi suositella sullekin -tunnustele, että mihin sydän just tänään vetää ja sitten give it a shot!

Siinäpä se, kysykää jos tuli jotain mieleen niin yritän parhaani mukaan vastata :)

Koti, terapeutti, opettaja, ystävä.

Istuin tänään töiden jälkeen pihalla ja koitin hengittää tilaa ahdistusmöykkyyn rinnassa. En osannut paikantaa sen syytä, en vaikka kirjoitin pitkän listan potentiaalisia tekijöitä. Lopulta nostin pään ylös ja esitin kysymykseni tuonne jonnekin korkeuksiin:

“Voisitko ihan vähän ohjata? Sano mitä mun tarvitsee tehdä niin mä teen. Pitääkö mun kirjoittaa tästä vähän väliä rinnassa kuristavasta ahdistuksen tunteesta, meditoida lisää, lopettaa työt, tehdä lisää töitä, ostaa se hiton lentolippu vaikkei tilillä ole pennin penniä, treenata enemmän, lakata unelmoimasta ja antautua nykyhetkelle, syödä terveellisemmin? Anna joku vinkki niin mä lupaan että seuraan.”

Sitten avasin silmät ja ennen kuin ehdin seuraavaa henkäystä vetää, kuulin seuraavat sanat sisälläni:

Mene kävelylle. 

Kurtistin kulmiani, luulin että kuvittelin.

Mene kävelylle.

Oletko varma? Entä jos mun pitääkin mennä kotiin ja avautua someen, mitäs mieltä olet siitä?

Mene kävelylle.

Tää on nyt vähän outoa.. Keskustelenko mä jonkin päänsisäisen äänen kanssa tässä..

Mene kävelylle.

Päätän katsoa, että mikäs ääni tämä on ja mihin tämä johtaa. Haen villapaidan kotoa, lähden tallaamaan lähimetsään. Viisi minuuttia käveltyäni alan kiinnittää enemmän huomiota ympäristöön. Pysähdyn kuuntelemaan lintuja, hymyilen pakottamatta sille miten kauniisti ne laulaa. Hidastan tahtia, otan kengät pois, kävelen kostealla polulla ja pehmeillä nurmikoilla, kiipeän kallioita ja hypin varpaisillani kuivilla lehtipedeillä.

Miten hyvältä maa tuntuu jalkojen alla..

Ehkä kaksikymmentä minuuttia käveltyäni pysähdyn. Katson ympärille, ilta-aurinko paistaa korkeiden vanhojen puiden välistä ja valonsäteissä leikkii pieniä ötököitä. Ympärillä kielomeri, varpaissa multaa ja sieraimissa kesän tuoksu, uppoudun vallitsevaan  tunnelmaan.

Kohta havahdun siihen että samaan aikaan suusta pulppuaa nauru ja silmistä tulvii kiitollisuus. Hengitys laajenee jälleen koko rintakehään, olen kotona. Olen taas tässä ja nyt, ja tajuan:

Niin kauan kuin mun paljaat varpaat löytää säännöllisesti tiensä takaisin sinne missä ihminen ei ole ollut arkkitehtinä, mulla tulee olemaan kaikki ihan hyvin.

Sensorinen deprivaatio-hoito: Kellumo

Yhteistyössä Kellumo

Kävin perjantaina kokeilemassa kelluntahoitoa Kellumossa. Oletteko kuulleet? Jos ette, tässä tiivistelmä:

Tunti tankissa, jossa kaikki ärsykkeet on poistettu. Korvatulpat korvissa, suolavesi ympärillä ja mikäli valitset laittaa tankista valot pois (totta kai valitset) niin siellä olet ihan sensorisessa deprivaatiossa. Vain sinä, äänetön syvä pimeys, keho jonka rajat alkaa hiljalleen hämärtymään ja omat ajatuksesi.

Siitä voi kukin sitten itse päätellä, että millaiset mahdollisuudet tuollainen tila tarjoaa. Jos et ole ikinä ollut hiljaisuudessa itsesi ja ajatustesi kanssa, pääset todennäköisesti aika nopeasti kokemaan että millaista on tuntea äärimmäistä pakokauhua: jos taas antaudut kokemukselle ja suhtaudut siihen kuin tutkimusmatkaan, voit päästä sellaiseen meditaatiotilaan että aika ja paikka katoaa ja olet tunnin jälkeen ihan tillin tallin zen.

Yksi rentouttavimmista kokemuksista joita olen kokenut, voin suositella tosi lämpimästi. Muutama vinkki:

1. Älä sheivaa ihokarvoja samana päivänä ellet halua meditoida polttavan kivun kanssa
2. Peseydy saippualla päästä varpaisiin ja korvista suuhun jälkeenpäin, muuten löydät vielä viikon päästä suolaa mitä yllättävimmistä paikoista
3. Juo jälkeenpäin paljon vettä. Paljon.

Kellumo löytyy osoitteesta Hietaniemenkatu 3, varauksen kelluntahoitoon voi tehdä Täällä.

Ihanaa sunnuntaita xx


01030506 08